Saturday, January 23, 2016

Germany calling!



Meikän flunssa vaan jatku ja jatku ja nyt onki sitten huomenna aamusta aika lähteä viikoksi Saksaan. Lähen siis tapaamaan mun saksalaista kaveria ja kattomaan Ellie Gouldingin keikkaa. Oikeesti mun pitäs nyt olla pakkaamassa, joten päivitän vaan tämmösen pienen statuspäivityksen tännekin, jotta ette ihmettele että mihin mää oon taas kadonnu.

Moni varmaan seuraakin mua jo instagramissa (@sarianna_v) ja siellä oonkin ollu aktiivisempi viime aikoina. Reissustakin varmasti tulee sinne ajankohtasia kuvia nettimahdollisuuksien puitteissa. Katellaanpa täällä sitte vähän yli viikon päästä uuestaan!

Sunday, January 10, 2016

winter maxi outfit

Hyvää uutta vuotta vähän myöhässä tännekin! Meikähän on ollu jo yli viikon kipeenä, joten postaaminen ei oo ollu ihan prioriteettilistan kärjessä. Ku makaa viikonkin sohvalla ni voin kertoo että siinä alkaa meikäläisellä fyysisen kunnon lisäksi myös henkinen hyvinvointi rapistua. Nyt pääsin kuitenki tähän koneelle asti ja päivällä viitsin jopa meikata ja pukea, joten mulla on kuviakin postattavaksi!





maxi dress - Gina Tricot | faux fur coat - H&M kids | boots - Dr. Martens


Mitäs muuta? Pari viikkoa Saksan reissuun ja opinnäytetyön tutkielmaosa pitäs saaha tulille. Kun vielä keksis sen tutkimuskysymyksen.. Ketään ei tuu koskaan kiinnostaa et mitä oon tutkinu, kunhan se vaan menee läpi, joten motivaatio tekemiseen on aika nollassa. Kaikki järjestyy on ollu mun mantra tässä viime aikoina :')


English translation:
Been sick for over a week. Finally managed to do my make up and take new outfit photos today. About two weeks until I'll leave to Germany. I can't wait to see Ellie Goulding live again, but at the same time my brain doesn't really understand that I'm actually going. Kinda scared to go to a concert alone in a foreign country since I don't speak any German at all :P

Wednesday, December 30, 2015

tips for exchange in South Korea

Ja nyt itteä niskasta kiinni HEP! Multa on pyydetty käytännön ohjeita Koreaan vaihtoon lähtemisestä ja aattelin nyt vihdoin lunastaa lupauksen. Sivupalkin Korea-tagin alta löytyy muutamia postauksia sekä vaihdon ajalta että sitä ennen, joten sieltäkin toki voi käydä kurkkimassa vanhempia fiiliksiä. Julkaisematonta kuvamateriaalia on vielä niin paljon, että voi olla että saatte aiheeseen liittyviä postauksia vielä monen vuoden ajan :')



1. Ennen lähtöä täytyy siis hakea opiskelijaviisumia. Homma toimii niin, että Korean suurlähetystön sivuilta täytetään ja tulostetaan hakemukset ja sitten lähetetään passin, rahojen sekä hyväksymiskirjeiden kanssa suurlähetystöön. Mukana täytyy siis olla 48€ viisumia varten + palautuskuori passia varten. Passia ja rahoja postittaessa lähetys tulee vakuuttaa, joten siihen uppoaa vielä jonkin verran rahaa. Tarkat ohjeet löytyy englannin kielellä suurlähetystön sivuilta.

2. Rokotukset. Mää tarkistutin ennen lähtöä mun hepatiittirokotusten voimassaolon, mutta päädyin siihen, että en ota rokotusta Japanin aivokuumetta vastaan. Tuota käsittääkseni levittää jotku hyttyset ja vähän semmonen tutina oli asiasta että jos ei liiku jossain puskissa maaseudulla, on aika turvassa. Kannattaa myös terveyskekukseen aikaa varatessa painottaa, että on lähdössä Etelä-Koreaan, sillä mulle oli printattu Pohjois-Korean rokotussuositukset, kun menin selvittämään rokotustietojani..





3. Kieli. Ne paikalliset kirjotusmerkit tosiaan kannattaa opetella etukäteen ja näin pääseekin jo aika pitkälle, sillä esim. ruokalistoissa monet asiat on kirjoitettu hanguleilla, mutta saattavatkin olla ääneen luettuna suoraan englannista lainattuja sanoja (esim. chikin on aika selvä kana..). Seoulissa pärjää englannilla kyllä huomattavasti paremmin, kuin esim Busanissa, jossa tosin pärjäsi myös hyvin, kunhan kirjoitusmerkit oli hallussa. Kavereiden nimien oppimen ja lausuminen helpottuu myös, kun osaa lukea ne alkuperäisillä kirjoitusmerkeillä, sillä meidän aakkosille käännettynä nimet ei välttämättä oikein toimi.

4. Raha. Meikä sai perus opintotuen lisäksi 1200€ koululta vaihtoa varten ja näillä rahoilla kyllä pötki aika pitkälle. Riippuu tietenkin asumisen kustannuksista, mutta vaihtoa varten on kyllä hyvä olla rahaa säästössä, jotta voi oikeesti tehä kaikkea mitä haluaa, sillä kyseessä on kuitenkin yleensä once in a lifetime experience.

Meikä makseli juttuja aika paljon kortilla, joka toimi kyllä muistaakseni joka paikassa. Takuuvuokrien kanssa tehtiin niin, että nostettiin Suomessa hirviät määrät euroja ja käytiin Seoulissa sitten vaihtamassa ne Korean woneiksi. Käteistähän ei kannata suomalaisella kortilla nostaa, sillä siitä menee aika paljon välistä. Eli tarvittavat käteiset mennessä jo mukaan! Avasin myös korealaisen tilin, jotta pystyin maksamaan sikäläisessä nettipankissa meidän vuokrat. Siirrettiin sinne suomalaiselta tililtä rahaa iso summa kerralla, sillä siitäkin veloitetaan siirtomaksu. Korealaiselta tililtä toki sitten pystyi nostamaan käteistä veloituksetta.



5. Asuminen. Mun koulussa mää olin ainoa vaihtari, joka ei asunut asuntolassa. Dongseo University suhtautui asiaan erittäin nihkeästi ja ilmoitti heti alkuunsa ettei aio auttaa minua asunnon etsimisessä. Onneksi meillä oli jo valmiiksi korelaisia kavereita, joista oli suuri apu. Ilman kontakteja tai korean kielen osaamista asunnon löytäminen ennen maahan saapumista on melko mahdotonta, ainakin Busanissa. Näin oli päätellyt myös DSU, sillä he olivat olleen varmoja, etten saa asuntoa ja siksi varanneet mullekin huoneen asuntolasta...

Seoulissa asiat ovat hieman eri tolalla ja monet vaihtarit nähtävästi hommaavatkin joko heti alkuunsa tai kesken lukukauden oman kämpän, sillä eihän nuo asuntolat mitään luksuslukaaleja ole. Joskus voi olla niin, että esim. kahvinkeittimet, jääkaapit yms. ovat kiellettyjä. Meikäläiselle jo tuo jääkaapin puuttuminen ois ollu jo aika paha, saati sitten kun joissain asuntoloissa on kotiintuloajat...

Meijän kämppä oli tosiaan yksi huone + parvi, ja maksettiin siitä n. 450€/kk + laskut. Takuuvuokrathan saattaa täällä olla n. 800-10 000€ ihan helposti, mutta meidän kaverit sai takuuvuokran neuvoteltua tuohon 800 euroon, koska asuttiin asunnossa vaina 4kk. Kaikki eivät siis edes vuokraa noin lyhyeksi ajaksi, vaan normaalisti vuokrasopimukset tehdään esim. kahdeksi vuodeksi.Tästä syystä vuokralaisia ei oikein voin potkia pellolle, mikä vaikutti siihen että kesti aika kauan päästä eroon meijän möykkäävästä naapurista..



6. Ruoka ja juoma. Lihaa, lihaa, lihaa. En törmännyt kyllä yhteenkään kasvissyöjään koko maassa. Dinner tarkottaa yleensä sekä ruokaa että alkoholia. Erikseen ei voi lähteä juomaan, sillä aina on tilattava myös ruokaa, jos menee ravintolaan. Toki löytyy myös länkkäreille suunnattuja baareja, joissa ruokaa ei tarvi tilata, mutta aina mukana tulee vähintään popcorneja tai "styroksia", kuten me erästä paikallista ei-miltään maistuvaa naksua kutsuttiin.

Kalija on laimeeta ja halpaa. Soju on petollista ja halpaa. Tommonen kuvassa näkyvä pullo on n.17-19 prosenttista ja maksaa about euron. Sitä juuaan shotteina ruuan kanssa... Saatetaan sekoittaa myös kaljaan :''D Ite tein aluksi lähinnä niin, että join shotin ja huuhtelin sen jälkeen kaljalla - suosittelen kuitenkin juomaan vettä. Ensimmäisellä Korean reissullani sain aivotärähdyksen, kun tähän soju+kalja -settiin lisättiin vielä perinteinen makgeolli-niminen alkoholijuoma.
Usein ruoka on erittäin tulista, mutta erillä tavalla kuin Suomessa, sillä täällä meillähän kaikki tulinen on yleensä chiliä. Kotona mulle ei tosiaan hirveesti maistu tulinen ruoka, mutta Koreassa vastaan tuli ainoastaan yksi annos, jota en oikeasti voinut syödä liian tulisuuden takia.

Yleensä ruoka muuten jaetaan, mikä oli meikästä ihan parasta. Hinnatkaan ei todellakaan kirpassu, sillä 5-10€:llä per henkilö sai varmasti ruokaa ja juomaa niin paljon että maha tuli täyteen. Oltaskohan me kerran tai kahesti tehty kämpillä ruokaa, sillä kaupasta ostettuna ruokatarvikkeet tuli lähes yhtä kalliiksi kuin ravintoloissa. Kerrottakoon että mulla on hirvee ikävä korealaista ruokaa.


7. Korealaiset. Suosittelen opettelemaan vähän paikallista kunnioituskulttuuria, ennen kuin lähtee matkaan. Korealaiset ovat erittäin otettuja, jos länkkärit osaa kohteliaisuustapoja ja edes muutaman sanan koreaa.

Korealaiset opiskelijat on yleensä aika kiireisiä, joten kannattaa koittaa etsiä kavereita myös koulun ulkopuolelta. Koreassa on paljon baareja, joissa järjestetään kansainvälisiä iltoja, missä on helppo tutustua korealaisiin. Muuten korealaiset ovat usein sellaisia, että jos ei tunneta jotain kautta niin ei sitten puhuta toisille. Jos mennään ulos, mukaan ei kutsuta toisesta kaveripiiristä olevaa porukkaa. Voin kertoa että meidän kämpillä olleet bileet oli vähintäänkin vaivaannuttavia osalle korealaisista.

Korealaisen personal space on aika pieni suhteessa suomalaisiin, eli kun oot ensimmäistä kertaa näin naispuoleisena henkilönä alkoholin vaikutuksen alaisena toisten samaa suokupuolta olevien kanssa, ei oo mikään ihme, jos pitää kulkea käsikädessä. Nuoremmat tytöt saattaa ilman sitä alkoholiakin kävellä näin kadulla.  Miehet taas voivat hyvinkin halailla toisiaan ilman sen kummempaa syytä. Tosin jos miehen ja naisen kädet hipaisevat toisiaan, niin kikatus on yleensä samaa luokkaa, kuin meillä joskus ala-asteella.

Ei kannata muuten yllättyä, kun korealaiset törmäilevät sinuun tai toisiinsa, eivätkä pyydä anteeksi. Maassa on sen verran sakkia, että ei yksinkertaisesti ole aikaa pyytää kaikilta anteeksi kun koko ajan törmäillään ja se on ihan normaalia. Tätä tapahtuu paljon metrotunneleissa, joista puheen ollen ei kannata ikinä istua vanhuksille varatuille paikoille. Suomessa invapaikalle istuminen on ok, jos kukaan ei tarvi paikkaa, mutta Koreassa jos istut ko. paikalle, joku mummo tulee ihan varmasti huutamaan pää punaisena. Kannattaa muutenkin varoa niitä mummoja, jotku on tosi äkäsiä :''D



Olin kirjoittamassa myös koulusta, mutta tekstiä riitti sen verran, että taidan tehdä siitä ihan oman postauksensa. Julkaistaanpa se sitten vaikka ens viikolla!

Kysymyksiä saa aina esittää! :3

Tuesday, December 22, 2015

Ellie Goulding x MAC

Huh, viimeset lahjat ostettu ja työt hoidettu ennen joulua. Nyt voinki hyvillä mielin keskittyä taas blogiin ja mun oman joululahjan esittelyyn näin vähän etukäteen. Olin nimittäin päättänyt jo kesällä, että kun tämä Ellie Gouldingin ja Macin yhteistyömallisto ilmestyy, meikän on saatava näitä tuotteita. Olin päättäny säästää rahaa ja hommata nämä itelle joululahjaksi, mutta joulukuun alussa mulla ei ollut vielä mitään käryä millon nää ilmestyy, saati että mistä näitä sitten saa. Macin asiakaspalvelu oli tyhjä arpa ja netti oli täynnä erilaisia huhuja julkaisusta, sillä Maciltä ei suostuttu antamaan mitään tietoja julkaisemattomista tuotteista.

Epäilys oli vahva, että Suomesta tuotteita ei tuu saamaan, joten kun nää ilmesty yhtäkkiä jenkeissä Macin nettikauppaan niin pakotin suostuttelin siellä asuvan ystäväni vastaanottamaan mun tilauksen USA:n päässä. Sattu myös hyvä tuuri, sillä tyyppi oli parin päivän päästä lähössä Suomeen, eli pakettia ei tarvinu mulle ees sieltä lähettää.

Tein tilauksen viime viikon maanantaina, se oli tiistaina mun kaverilla, keskiviikkona kaveri lähti matkaan ja lauantaina mää sain paketin itelleni. Mainittakoon vielä, että stressiä ei ainakaan vähentänyt se, että mun eka tilaus master cardilla ei menny läpi, joten jouduin tilaamaan kahdesti. Onneksi PayPal sentään toimi :')
 

I’ll Hold My Breath - bronzer/blush
Without Your Love - lipstick
Explosion - plushglass
Innocent - patentpolish lip pencil
Halcyon Days & Halcyon Nights - full face palettes


Jep, käsistähän se lähti, mutta oon koittanu miettiä et Suomesta ostettuna nää ois ollu vieläkin kalliimpia. Niin, Suomesta ostettuna - myöhemmin sain tietää, että näitä tulee kuin tuleekin Helsingin Stockmannille tammikuussa.. Mutta kattokaa niitä, ne on niin ihania! Ihan täydellisiä arkimeikkiin! Valitettavasti oon ehtiny hengailla lauantain jälkeen lähes pelkästään nakunaamalla, eli lähes kaikkien näiden kokeileminen on vielä edessä. Huomenna aattelin pyhittää näille sen verran aikaa, että saisin tehtyä meikin kunnolla ja otettua vielä kuviakin. Eli myöhemmin on ehottomasti vielä luvassa jotain juttua/arviota näistä.

Kiinnostaako nää tuotteet muita Suomessa, vai oonko mää ainoa, joka on ihan innoissaan?


English translation:
So I received my Ellie Goulding for Mac collection order on Saturday and I couldn't be happier! I'm really grateful to my friend who brought me these from the US. I haven't had time to try the products properly yet, so I'm sure I'll get back to the subject later. Now you can just enjoy the photos since at least I think they look super pretty!

Tuesday, December 15, 2015

December sunshine

Nää on näitä päiviä ku mua ei oikein kiinnosta kirjottaa mitään, lätkäsis vaan kuvat tänne ja that's it. Vähän on ollu semmonen fiilis tän blogin kans muutenki, et mitäpä mää täällä turhaa jauhan, ei mulla nyt tekstin puolesta oikeestaan oo hirveesti annettavaa. Mietin jo jossain vaiheessa et riittäskö mulle oikeesti pelkkä instagram kuvien jakamiseen, mutta ehkä vielä ei oo sen aika.

Myös isoäitini ilmoitti löytäneesä tänne blogiin, joten terveisiä sinne vaan! Ei kuulemma vielä ehtinyt lukea kaikkea, mutta mää oon vähän sitä mieltä että ehkä ei tarvikaan :'') Muutaman vuoden eestähän täältä tosiaan näitä avautumisia löytyy..................


Mutta joo, vihdoin taas uusia asukuvia! (Huomautan etukäteen että kyllä, mulla on sukkahousut, ettei kenenkään tarvitse ihmetellä ku ei oo housuja pakkasella, haha.)

 
jacket & skirt - KappAhl | boots - Dr. Martens | shirt - H&M | necklace - Ebay



Ja taas musta tuntuu että näitä asu- ja naamakuvia on liikaa! Jaksan aina ite valittaa kaikille siitä, kuinka en jaksa kattoo semmosia blogeja, joissa on samasta asusta joku kymmenen kuvaa..

Takki ja hame on muuten uusia, vaikka mun ei pitäs kyllä nyt ostella vaatteita. Oulun keskustan KappAhl lopettaa, joten siellä oli nyt -70% alennukset, joten en voinu vastustaa tota takkia ja hametta, joita olin katellu jo ennen alennuksiakin. Mokkanahkahameelle hintaa jäi pari kymppiä, kun alkuperäinen hinta oli n. 70€. Takki oli ollut alunperin 89€, mutta hinta oli pudotettu 60 euroon, josta sai vielä sen -70% alennuksen, joten oiskohan maksanu mokoma lopulta vain 18€.

Onneks oon tyhjentäny vaatehuonetta ihan kohtuullisesti, joten ei oo ihan niin huono omatunto ostoksista. Ja hei oottakaa vaan, kun näätte mihin oon säästäny rahaa! Tuli hankittua vähän tyyris joululahja itelle, mutta ei voi mittään, meni jo! :'D



English translation:
I don't really know if people care about the stuff I write here, so I was kind of thinking already that maybe I should just post photos on instagram. But it's not time to quit this blog yet, even though I found out that my grandma is now reading this, haha.

Saturday, December 05, 2015

waiting for x-mas

The Christmas windows of Stockmann department store in Oulu look really cute this year:

 

Ja sitten asiaan, joka ei liity noihin kuviin millään tavalla. Voi olla että monenkin tyypin ärsytysviisari nyt värähtää, mutta kirjoitetaanpa omia mietteitä taas kaiken kansan pällisteltäväksi. Meikän blogissa ei oo tosiaan koskaan mitään reenijuttuja ollut, eikä muuten tule olemaankaan. En tiiä onko teille käynyt näin, että suosikkiblogin vaateostospostaukset on jossain vaiheessa muuttuneet treenivaatepostauksiksi? Mukaan tulee myös muut selostukset treenaamisesta sekä siihen liittyvistä eväistä. Ja täähän on toki hyvä homma, kun ihmisiä alkaa oma hyvinvointi kiinnostaa ja monet varmaan saakin sitten itelleen sitä treenimotivaatiota näistä blogeista.

Noh, mää en oikeestaan saa mitään motivaatiota näistä postauksista, joten mää yleensä vaan surutta skippaan kaikki treenaamiseen liittyvät jutut. Meikää motivoi lähinnä se mitä omasta peilistä näkyy ja sen perusteella sitten harkitsen, että pitäskö kenties tehä jotain. Lähiaikoina oon ollu ihan super laiska, mutta toki musta kuntosalilla käynti vois joskus olla kivaa (etenkin jos ei tarvis mennä ulos - lähteminen on vaikeinta) ja sulkapallokin on ihan jees, mutta enimmäkseen mää tykkään nostella kahvakuulaa kämpillä tms. mutta eipä tulis mieleenkään tommosista jutuista ees kirjottaa mihinkään. Omasta kunnosta ja terveydestä huolehtiminen on ilman muuta älyttömän tärkeetä, mutta mulle se on jotenkin semmonen jokaisen oma asia.



Mää luen blogeja lähinnä kivojen kuvien ja kiinnostavien persoonien takia. Tuommonen päivittäinen treenaamassa käyminen on vaan niin kaukana omista mielenkiinnon kohteista, että semmoseen on todella vaikeaa samaistua. Ja kai me jotain samaistumista blogeja lukiessa haetaankin? Mää en oikeesti saa mitään hirveitä kiksejä liikunnasta, vaan teen sitä lähinnä siksi että joskus on pakko, jos meinaa hengissä pysyä. Voi olla, että koululiikuntatraumoilla on jotain tekemistä asian kanssa, mutta uskon että ei mua liikuntablogit hirveesti ilman omia huonoja kokemuksiakaan kiinnostais.
 
Eikä muuten tarvikaan kiinnostaa. Ei kaikkia tartte kiinnostaa samat asiat ja voin kuvitella että meikän materialismipainotteinen blogikaan ei oo monen mieleen. Huvittavinta on, kun monesti bloggaajat laitetaan samaan nippuun ja vertaillaan keskenään, vaikka blogien aihealueet olisivat täysin erilaisia. Olipa blogin aihe mikä hyvänsä, eiköhän kaikille löydy ne omat lukijansa, jos taitoa ja tarmoa bloggaamiseen löytyy. Kaikilla on oikeus kirjottaa omaan blogiinsa just siitä mistä lystää ja yleensähän ne aiheet on just niitä itselle tärkeimpiä!



En tiiä oliko tässä tekstissä taas päätä saati häntää, mutta tulipahan pohdiskeltua taas. Tän voi toki ihan vapaasti kuitata semmosena laiskan ihmisen katkeruuspostauksenakin, jos siltä tuntuu, mutta se nyt ei ihan ollu mun pointti kuitenkaan :'D Pitäs varmaan jättää nää pohdiskelut lahjakkaammille kirjoittajille ja keskittyä ite noihin kuviin, sillä luulen että se on se yleisin syy miksi te tätä blogia seuraatte, haha. En oo ees varma miks kirjotin tän, mut ehkä halusin tietää että onko siellä muitakin, joita vastaavat asiat ei oikeestaan kiinnosta?


English translation:
Just making a statement that my blog is never going to be about sports, haha. I'm the kind of person who doesn't really care to read about other people's training progress and stuff, but at least in Finland blogging about such things has become very popular. Of course sometimes I write about how I'm doing and so on, but I guess in my blog people are more interested in the photos than my personal life. How you are taking care of your health is kinda personal subject for me, so I don't really get any motivation from sport blogs, I just need to keep looking at my own mirror and it will tell me if I need to do something.

Tuesday, December 01, 2015

outfit with Dr. Martens

Jee, vihdoin asukuvia! Kiire alkaa tältä erää olla historiaa, mutta tää pimeys ja sade ei yllättäen edesauta kuvaamista ollenkaan. Nää on näitä viikkoja, ku mää mietin et miks tässä maassa kannattaa ylipäätään asua :')

Mutta siis alotetaanpa kenkäjutuista, nimittäin kaikki varmaan on huomannu mun palavan rakkauden Dr. Martensin kenkiä kohtaan? Ne yhet kiiltonahkabootsit on tosiaan näkyny täällä vähän liiankin usein, joten tulin siihen tulokseen että ois ehkä aika laajentaa valikoimaa. Oon muutenkin heitelly pois useampia vanhoja kenkiä lähiaikoina, joten kahden uuden laadukkaan parin kotiuttaminen Pukumiehestä ei tuntunu niin pahalta (Jep, sieltä saa näitä kenkiä! Kiitti Annikalle vinkistä, haha). Seuraavassa asussa siis Dr. Martensin Flora Chelsea bootsit:

 
faux fur - Gina Tricot | faux leather pants - secondhand | shoes - Dr. Martens | scarf - Gina Tricot



Ja toisena parina kotiutin Dr. Martensin Pascal Virginia mallin, joka on siis alla olevassa kuvassa vasemmalla. Joku vois kysyä et mihin tarvin kahet saman malliset mustat bootsit, mutta on noissa vähän eroja kuitenkin. Ensinnäkin -25 asteen pakkaset ei välttämättä oo noille vanhoille kiiltäville yksilöille kovin armolliset, koska tossa taitaa olla joku pinnote, kun noin hyvin kiiltää. En meinaa siis ottaa riskiä että tuhoan mun lempparikengät pahimmilla pakkasilla.

Noi Virginiat on siis semmosta jo valmiiksi pehmeetä nahkaa, eli ei myöskään vaadi sitä sisäänajamista, mikä Docsien kanssa yleensä on eessä. Noi kiiltonahkaset on semmosta jämerämpää nahkaa, eli kesällä ekoilla käyttökerroilla oli laastarit kantapäissä jo valmiina, sillä noi todellakin hiertää, ennen kuin muotoutuvat käyttäjänsä jalkaan sopiviksi. Kaikki ei ehkä ymmärrä miks kannattaa ostaa kengät jotka hiertää, mutta ite oon kyllä valmis kärsimään muutaman päivän sen takia, että saan hyvin istuvat ja kestävät kengät.

 


Että juu, meijän eteinen alkaa olla Dr. Martenseja täynnä, sillä poikaystävän omistuksessa on kans tommoset perusbootsit ja lisäksi vielä kumppariversiot niistä. Koreasta tuttu couple clothing on siis astetta lähempänä, kun tallustellaan samanlaisilla bootseilla (Koreassa pariskunnat siis saattaa olla päästä varpaisiin pukeutuneita täsmälleen samanlaisiin vaatteisiin...).

Pakko muuten vouhottaa vielä noista tekonahkahousuista, jotka löysin kirpparilta 1,25€:llä. Olin käyny jo sovittelemassa kaupoissa ainakin kuudet erilaiset tekonahkahousut, sillä mun vanhoissa on kuminauhavyötärö, jonka takia housut aina valu ja niitä piti olla koko ajan kiskomassa ylös. Kaupoissa olevat ei mitkään oikein napannu, mutta nää pöksyt oli aika hyvä löytö tolla hinnalla. Takataskut näistäkin kyllä puuttuu, mut ainakin vyötärö on sen verran korkee ettei mitään ylimäärästä vilku, haha.



English translation:
Well yeah, I love Dr. Martens. I guess everyone is already fed up seeing me in my shiny black boots, so I ended up buying two more pairs to be able to sometimes wear different shoes, haha. My boyfriend also owns two pairs of Docs, so our hallway is starting to look like a Dr. Martens store....